lauantai 22. lokakuuta 2011

Taekwondo-näytöksessä Koreassa

Ohoh, aika on mennyt nopeasti. Unohdin julkaista edellisen viikon blogini, joten tässä se on:

Tämä viikko oli taas taekwondo-viikko. Kävin 7 kertaa treenaamassa mestari Kangin salilla ja lauantai meni taekwondo-näytöksessä.

Minut pyydettiin torstai-iltana osallistumaan näytökseen tekemään murskauksen. Pyyntö tapahtui siinä vaiheessa, kun olin jo ottamassa pukuani pois. Noh, siinä sitten torstai-iltana yritettiin harjoitella tiukan koulupäivän ja kahden tunnin treenin jälkeen. Koska olin jo todella väsynyt, ei murskausharjoittelu aivan mennyt putkeen. Murskauslaudan pitäjien sormet olivat kovilla..

Perjantaina harjoittelin kahdessa taekwondo-harjoituksessa sivupotku-murskaustani muiden harjoitellessa näytöstä varten. Näytös toteutetettiin juhlistamaan Kangin salin vuosipäivää ja salin harjoittelijat olivat harjoitelleet näytöstä varten kolme kuukautta.

Lauantaina mentiin suomalaisen kaverini kanssa, joka myöskin aloitti harjoittelemisen Kangin salilla, noin kello kahden aikaan näytöspaikalle. Paikalla oli kova kuhina, sillä korealaiset tekivät vielä viime hetken harjoittelujaan esiintymislavalla. Itselläni oli niin minimaalinen osuus, että sitä ei enää juurikaan tarvinnut harjoitella, joten päivä meni backstage-meininkiin tutustuessa ja seuratessa pääesintyjien valmistautumista.

Näytös alkoi 16.45, noin vartin myöhässä suunnittellusta. Yleisöä ei ollut kovinkaan paljoa paikalla. Siitä huolimatta näytös oli huikea. Se oli kuitenkin erilainen kuin aiemmin näkemäni näytökset, jotka sisälsivät pääasiassa volttipotkuja . Toki tässäkin näytöksessä niitä nähtiin, mutta ne olivat erittäin pieni osa kokonaisuutta. Pääasiassa näytöksessä tehtiin näyttäviä liikesarjoja ja potkittiin murskauslautoja. Näytöksessä oli myös kliseinen juoni hyvän ja pahan taistelusta. Lopulta pääsin itsekin suorittamaan osuuteni. Sivupotku-murskaus onnistui tällä kertaa.

Show kesti noin puolisentoista tuntia. Sen jälkeen laitettiin kamat kasaan ja lähdettiin takaisin salille. Oli hauska osallistua näytökseen ja erityisen mielenkiintoista oli tarkkailla miten esiintyjät valmistautuivat näytökseen. Kuvia ei ole nyt lisätä näytöksestä, mutta uskon näytöksen päätyvän Youtubeen. Linkitän näytöksen myöhemmin.

Ensi viikolla alkaa täällä koeviikko, tosin monella oli jo perjantaina kokeita. Koeviikko on korealaisille erittäin iso asia. Kirjaston lukusalit ovat aivan täynnä ja yliopiston taekwondo-klubinkin harjoituksen ovat peruttu kahden viikon ajalta koeviikko valmistautumista varten.

Taidankin kuitenkin tästä lähteä kirjastolle katsomaan, löytyisikö sieltä vapaita paikkoja omia opiskelujani varten. Morjens!

lauantai 8. lokakuuta 2011

Treeniä&trekkailua

Taas yksi tapahtumarikas viikko takana. Mennäänpä suoraan asiaan.

Treeniä yliopiston Tkd-klubilla
Viime viikko oli paras viikkoni treenin suhteen. Sain toteutettua 7 lajiharjoitusta, kuten olinkin suunnittellut. Keskiviikon ensimmäisen harjoituksen jälkeen olin todella väsynyt, mutta torstain iltatreeneissä olin virtaa täynnä, samoin kuin perjantain molemmissa harjoituksissa. Viikonloppuna oli kuitenkin aikaa levätä tiukahkosta treenirupeamasta.

Lajisuoristusta edeltävää venyttelyä yliopiston tkd-klubilla.

Lauantaina kävin päiväreissulla Soulissa. Soul on erittäin lähellä Suwonia, noin tunnin bussimatkan päästä, joten päiväreissujen tekeminen on melko vaivatonta. Kävin tutustumassa nopeasti Soulin olympiastadioniin ulkopuolelta ja Myeong-dongissa, Soulin eräällä vilkkaimmalla ostoskadulla. 
Soulin Olympiastadion. 


Sunnuntaina otimme muutaman muun suomalaisen kanssa suunnaksi Jejun. Jeju (lausutaan tse-tsu) on saari Etelä-Korean alapuolella, joka on erittäin kuuluisa ainutlaatuisesta luonnostaan ja maisemistaan. Lentomatka kesti reippaan tunnin Soulin Gimpon lentokentältä Jejulle.

Sunnuntai-ilta meni Jejun kaupunkiin tutustuessa. Jeju tuntui kaupunkina hiukan kotoisemmalta kuin Suwon, sillä Jeju on puolet Suwonia pienempi. Silti Jejussa riittää asukkaita reilut 500 tuhatta. Majoituksen saimme järjestettyä paikallisesta trekkaajille suunnatusta majatalosta, vaikka nettivaraustilanne näyttikin olevan täynnä.

Jejun keskustaa

Jejun satama-aluetta


Kävelessämme Jejun satama-alueella, löysimme orkesterin  soittamassa ilmaiskonserttia. 
Maanantai oli korealainen juhlapäivä, "Korean national foundation day". Tämän päivän vietimme Seongsanin kaupungissa, jossa sijaitsee Ilchulbong. Ilchulbongia kutsutaan myös "Sunrise Peak" -nimellä, koska se sijaitsee idässä ja sieltä näkee pilvettömänä aamuna auringonnousun. Eräässä toisessa seurueessa olleet vaihto-opiskelijat olivat menneet varhain aamulla katsomaan auringonnousua.

Sunrise Peak

Emme olleet ainoita Sunrise Peakia katsomaan lähteneitä.
Kävimme huipulla katsomassa hienoja maisemia ja sitten päätimme jatkaa matkaamme. Tarkoituksenamme oli myös mennä U-Dolle, kuuluisalle pienelle saarelle vielä samana päivänä, mutta aikataulumme petti. Seongsanista on matkaa U-Dolle oni 20 minuutin lauttamatkan verran, mutta olimme niin myöhään liikkellä, että olisimme kerenneet olla vain 1,5 tuntia U-Dolla ennen paluuta Seongsaniin. Toisaalta kello oli kuitenkin vielä sen verran vähän Sunrise Peakin näkemiseen jälkeen, joten päätimme lähteä katsomaan tunnettua luolaa, jonka nimi on Manjang.


Tiistaina otimme suunnaksi Hallasanin kansallispuiston. Hallasan on myös tulivuori ja Etelä-Korean korkein kohta. Sillä reissulla menikin sitten koko päivä, sillä lähdimme vaeltamaan vuorea kohti klo 10.00 ja palasimme takaisin klo 17.00. Alla on kuvia matkan varrelta.



Polku ei ollut aivan helppo kulkea paikoittain. 


Tulivuoren huipulta. 

Myös takaisintullessa maisemat olivat huikeita.

Maalissa.

 U-Do oli viimeisen päivän ohjelma. Menimme saarelle lautalla ja viivyimme saarella muutaman tunnin. Vuokrasimme golf-auton, jolla matkanteko onnistui mukavan leppoisasti. Palasimme hyvissä ajoin takaisin Jejun kaupunkiin ja edelleen lentokentälle. Matka oli varsin hieno kokemus, sillä luonto oli täysin erilaista aiempaan kokemaani.

Torstai-päivä oli luentoja ja koulua täynnä. Perjantaina kävimme tutustumassa Hyundain tehtaaseen Asanissa ja paikalliseen kylään. Kerron siitä reissusta lisää seuraavassa blogissani. Kuulemiin!